Tofu-nuudeli-wokki (gluteeniton, maidoton, kananmunaton, kasvisruoka)

Me ollaan opittu tykkäämään tofusta, tästä oudon pehmeästä ja sinällään mauttomasta soijatuotteesta! (Noh, muksuja saa ehkä vielä vähän kouluttaa). Ostan usein maustamatonta, kun maustetut saattaa olla soijamarinoituja, enkä ole satavarma onko se gluteenitonta. Tofu ei kustanna parhaimmillaan kuin vajaa 2 euroa/pkt, eli edullinen ”lihankorvike” ja säilyykin aika kauan avaamattomana jääkaapissa.

Näillä määrillä tulee 4 annosta:

1 pkt maustamatonta tofua
3 rkl gluteenitonta soijakastiketta

ruokaöljyä
2 valkosipulinkynttä
pieni pala tuoretta inkivääriä

Kasviksia, esim:
2 isoa porkkanaa
1 pieni parsakaali
1 paprika
1 sipuli
4-5 herkkusieniä

n. 150 g riisinuudelia
suolaa, pippuria, Thai sweet chili (tm. vastaavaa)-kastiketta
suola- tai esim. paahdettuja cashew-pähkinöitä

Valuta tofu (puristele varovasti nestettä ulos),  kuutioi tai suikaloi se ja laita soijakastikkeen kanssa marinoitumaan noin tunniksi (tai jos ei ole aikaa, niin pyöräytä soijassa sen minkä kerkiät.
Pilko tai raasta pieneksi valkosipuli ja inkivääri ja suikaloi/paloittele muut kasvikset valmiiksi (mitä pienemmäksi, sen nopeammin paistuvat).
Paista öljyssä ensin tofut aika kuumalla pannulla joka puolelle käännellen, että saat pinnasta tumman ja pikkuisen rapean. Siirrä sitten hetkeksi sivuun odottamaan.

Kiehauta tässä välissä isossa kattilassa suolalla maustettua vettä riisinuudeleille (niiden keittoaika on 2-3 minuuttia, eikä kannata ylikypsentää, ettei tule nuudelipuuroa).
Paista sitten öljyssä wok-pannulla ensin hetki valkosipulia ja inkivääriä, ja lisää sitten muut kasvikset. Paistele kuumalla pannulla sekoitellen niin kauan kunnes kasvikset on mieleisesi kypsiä ja mausta. Lisää sitten joukkoon tofut ja valutetut nuudelit, ja pyöräytä kaikki sekaisin.

Meillä jokainen lisää itse thai sweet chilit sun muut lisukkeet vasta lautaselleen oman maun mukaan, mutta toki ne voi heivata pannuunkin.  Pähkinöistä saa kivaa purutuntumaa 🙂

Soijarouhelasagne (gluteeniton, kananmunaton, kasvisruoka)

Meni vuosikausia, etten tehny koskaan lasagnea, kun jostain syystä se tuntu niin hankalalta, monivaiheiselta, aikaavievältä ja paljontiskiseltä. Mutta eihän se oikeestaan ole (wuhuu, meillä on vihdoin astianpesukone!!!). Sitäpaitsi se on ruoka, jonka voi esivalmistella vaikka ihan siihen pisteeseen asti, että odottaa vain uunissa paistoa. Esim. tee aamulla valmiiksi jääkaappiin ja ohjeista kuka tahansa kotona ensin oleva laittamaan se uuniin, niin iltaruoka on valmis (valmistuu sitäpaitsi nopeemmin, kun neste on jo pehmentäny lasagnelevyjä).

Lasagnehan onnistuu myös ilman maitotuotteita, kuten Anna on aiemmin postannut, ja uskon, että tämä resepti taipuisi oikeen hyvin vegaaniksi, kun vain maidon korvaisi kaura- tai soijamaidolla ja juuston vegaanisella sellaisella!

Mitä soijarouheeseen tulee, niin en nyt sanoisi, että sillä jauhelihaa ihan yks-yhteen korvaa, siis maun ja koostumuksen puolesta, mutta hyvin sillä on tähänkin mennessä huijannut korvannut osan lihasta varsinkin jauhelihapihveissä, -pullissa ja -kastikkeessa. (Eikä kukaan perheestä ole huomannu mitään!)

Nyt sitten tein elämäni ensimmäisen soijarouhelasagnen ilman hitustakaan jauhelihaa. Ja yllättävän hyvää tuli: lapsetkin söi, ja Radek erehtyi ihan kysymään ”eikö tässä ole lihaa?” Eli aika hyvin, sanoisin.
Reseptin googletin maku.fi:stä ja pikkusen tuunasin taas…

Tomaattikastikkeeseen:
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 iso porkkana
ruokaöljyä paistamiseen
2 dl tummaa soijarouhetta
1 kasvisliemikuutio+4 dl vettä
iso ruokalusikallinen tomaattipyrettä
400 g tomaattimurskaa
mustapippuria, suolaa, pizzamaustetta ja lisänä vielä basilikaa

Juustokastikkeeseen:
8 dl kevytmaitoa
1 dl Semperin FinMix-jauhoa
ripaus valkopippuria ja suolaa
2 dl juustoraastetta

Lisäksi 12 gluteenitonta lasagnelevyä  -ja tietysti juustoraastetta päälle.

Tomaattikastikkeeseen: silppua sipuli ja valkosipuli ja raasta porkkana. Kuullottele ja paista niitä hetki öljyssä pannulla, ja lisää sitten soijarouhe, vesi, liemikuutio, tomaattipyre ja -murska, sekä mausteet ja keittele 10-15 minuuttia. (Itse tein tämän kastikkeen jo iltapäivällä ennen kauppareissua hautumaan ja juustokastikkeen reissun jälkeen, ennen lasten kans ulkoilua.)

Juustokasteikkeeseen: vatkaa paksupohjaisessa kattilassa kylmään maitoon jauhot ja kuumenna sekoitellen kiehuvaksi. Anna hetken poreilla, kunnes kastike sakenee ja lisää sitten juustoraaste ja mausteet, koko ajan sekoittaen. Tähän ei mene kauaa 🙂 Nosta liedeltä ja kasaa lasagne: pohjalle juustokastiketta, sitten tomaattikastiketta, sitten lasagnelevyjä, ja sama uudelleen niin kauan että matskut on vuoassa ja päällimmäisenä on pikkusen juustokastiketta (ettei ylimmät lasagnelevyt kuivahda). Raasta päälle vielä pikkusen juustoa ja laita uuniin 200 asteeseen noin 35 minuutiksi. Me lähdettiin muksujen kans ulos nauttimaan lumesta, joten laitoin uunin 175 asteeseen ja pidin varmaan melkeen tunnin. Olipa ihana tulla punaposkisena ja nälkäisenä sisälle SYÖMÄÄÄÄÄÄN!

 

Jauheliha-perunamuusilaatikko (gluteeniton, kananmunaton, mahd.maidoton)

Makumuistoja lapsuudesta!

Ostaessani jauhelihaa ostan yleensä 700-1000 g kerrallaan, paistan ja pakastan osan. Siitä saa sitten nopeesti esim. liha-makarooniseoksen (keitä pasta kypsäksi ja lisää jäinen jauhelihamuru, sekoita, lapa lautaselle ja raasta juustoa päälle!) tai esim. tällaisen perunamuusikerroslaatikon. Aika usein perunamuusiakin tulee tehtyä usean päivän tarpeisiin.

Eli taas helppo arjen pelastus:
Vuokaan perunamuusia, sitten kerros paistettua jauhelihaa, kenties pakasteherneitä tai he-ma-paa, toinen kerros muusia päälle ja juustoraastetta kuorrutteeksi (mitä enemmän sen parempi, tietysti). Uuniin noin vartiksi 200 asteeseen, että lämpiää kunnolla ja juusto sulaa.

Perunamuusia varten :

n. 1 kg perunoita
suolaa
(kaura/soija)maitoa
voita tai maidotonta margariinia/öljyä

Ikinä en mittaa määriä kun näppituntumalla teen. Sitä paitsi jokku tykkää jänkistä muusista ja jokku taas vetkulammasta. 😉 Toiset käyttää sähkövatkainta (mummu sano tätä perunapuuroksi) ja esim. minä survon mieluummin survimella.

Jauhelihaan paistan ensin pannulla sipulia ja valkosipulia, sitten liha pannuun ja mausteita mielen mukaan (yleensä suola, pippuri, paprikajauhe, pizzamauste). Perussettiä! Penninvenytysviikolla laitan sekaan soijarouhetta, niin tulee isompi setti 😉

Porkkana-linssikeitto (gluteeniton, kananmunaton, mahd.maidoton)

Helppoa arkiruokaa, joka maistuu muksuillekin! Juustokuminasta tulee kiva maku ja linssit pitävät nälkää pidempään. Kuivakaapissa onkin aina hyvä pitää jemmassa kuivattuja linssejä (säilyvät pitkään ja kypsyvät nopeasti), ja porkkanoita ja sipulia nyt yleensä on vakiovarustuksena – ainakin meillä. Toki muutkin kasvikset kävis vallan mainiosti – bataatti, peruna, purjo, parsakaali…!

n. 500 g porkkanoita
1 sipuli
1-2 valkosipulin kynttä
1 dl punaisia linssejä
1 kasvisliemikuutio
suolaa ja pippuria
0,5 tl juustokuminaa
pari rkl sulatejuustoa tai loraus maustettua kaurakermaa

Raasta porkkanat ja silppua sipulit. Kuullota kattilassa kasviksia hetki ja lisää noin litra vettä päälle. Huuhtele linssit ja lisää kattilaan mausteiden kera. Anna kiehua ja kypsyä n. 20 minuuttia kunnes kaikki aineet ovat pehmenneet. Lisää lopuksi juusto/kerma ja soseuta sauvasekoittimella tai blenderissä.  Tarjoa leivän kanssa ja lisää halutessasi raejuustoa (jäähdyttää samalla keittoa lasten lautasilla)!

Mullingatawny-keitto (gluteeniton, maidoton, kananmunaton)

Lämmittävä keitto täynnä ihania makuja! Jos tykkää tulisesta, saa laittaa reippaasti currytahnaa ja mausteita, mutta tästä saa myös lapsiystävällisen kun pidättäytyy liiasta chilistä 😉 Olen tämän joskus tallentanut reseptikirjaani Pirkan ohjeesta, mutta enää ei netistä löydy Pirkka-linkkiä, muita versioita kyllä 🙂

2 sipulia
3 valkosipulin kynttä
(3 lehtisellerin vartta)
4 perunaa
2 porkkanaa
1 punainen chili (tai ripaus chilijauhetta)
1 rkl raastettua inkivääriä
2 tl punaista currytahnaa
2 tl garam masalaa
öljyä
n. 1 l vettä
1 kana- tai kasvisliemikuutio
1-2 kanelitankoa (tai kunnon ripaus jauhettua)
2 dl punaisia linssejä
n. 300 oman maun mukaan maustettuja kanasuikaleita
1 tlk kookosmaitoa
voit lisätä myös esim. hunajaa, sitruunamehua, tuoretta minttua tai korianteria

Viipaloi sipuli, suikaloi porkkana, kuutioi peruna ja silppua chili, inkivääri ja valkosipuli.
Mausta ja paista kanasuikaleet pannulla joko etukäteen tai muun keiton valmistuessa.

Paista öljyssä sipulia, valkosipulia, chiliä, inkivääriä, currytahnaa ja garam masalaa hetki, ja lisää sitten porkkana, peruna (ja lehtiselleri). Paista näitä vielä hetki ja lisää sitten vesi ja liemikuutio, sekä kanelitangot. Keitä kymmenisen minuuttia ja lisää huuhdotut linssit. Keitä vielä 10 minuuttia kunnes linssit ovat kypsiä ja kippaa sekaan sitten kookosmaito ja kanasuikaleet, sekä halutessasi muut lisäykset. Kuumenna ja nauti!

Kuva ei ehkä ole maailman houkuttelevin, mutta tämä on oikeesti älyn hyvää!

Laku-sitruuna-mansikkabrita

En edes muista koska oisin viimeksi tehny perinteisen kermakerroskakun. Teen aina rutainatortun. Se on vaan niin hyvää.

Nyt uudella twistillä, eli lemon curdilla, tuoreilla mansikoilla ja lakritsijauheella. Tätä nautittiin taloyhtiön lasten pihajuhlissa 🙂

Pohja:
3 keltuaista
1,5 dl sokeria
2,5 dl gluteenitonta jauhoseosta (yleensä käytän Semperin Fin Mixiä josta n. 0,5 dl korvaan kaurajauholla)
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
0,5 dl maitoa
125 g margariinia sulatettuna

Marenki:
3 valkuaista
2,5 dl sokeria
vajaa desi mantelilastuja

Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan vuorotellen maidon ja sulatetun margariinin kanssa. Levitä uunipellille leivinpaperin päälle. Vatkaa marenkiin valkuaisia ja lisää sokeri vähän kerrallaan kunnes marenki on jähmeää ja paksua. Levitä marenki pohjan päälle varovasti ja ripottele päälle mantelilastut. Paista koko komeutta 175 asteessa n. 25 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla ennen kuin siirrät mihinkään!

Paiston aikana tein lemon curdin eli sitruunatahnan (Kaarina Roinisen ohje muunnettuna gluteenittomaksi):

1,5 dl vettä
1,5 dl sokeria
3 rkl gluteenitonta jauhoseosta
3 keltuaista
1 sitruunan mehu
2 tl sitruunan kuorta raastettuna

Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja kuumenna koko ajan sekoittaen. Keitä niin kauan, että seos sakenee ja anna sitten jäähtyä hetken.

Vatkasin täytteeseen lisäksi 2 dl vispikermaa ja lisäsin puoli purkkia rahkaa. Sokeria laitoin vain ripauksen, sillä sitruunatahna ja itse kakkupohja on tosi makeita.

Kakkupohja siis kahtia (tai tässä tapauksessa neljään osaan, kuin tein puolet ilman lakritsijauhetta). Pohjan päälle sitruunatahnaa, kermaa, lakritsijauhetta, ja tuoreita mansikoita viipaleina. Toinen pala pohjaa päälle ja koristeeksi lisää mansikoita ja lakritsijauhetta!

Lasten pihajuhlat

Meillä on nyt niiiiiin hieno taloyhtiön piha ja yhteinen leikkipaikka. Vanha alkuperäinen puinen ”liukumäki” kahdeksankymmentäluvulta löysi uuden kodin roskalavaryhmän kautta, talkoohengessä hiekkalaatikon luurankokin kaivettiin ylös, keinua ja penkkejä maalattiin ja yleisilmettä parannettiin siistimällä puustoa ja haravoimalla roskia. Raision kaupungin nuorten työpajalta tilattiin mittatilaustyönä tehty leikkimökki, jonka lisäksi hommattiin uusi hiekkalaatikko ja tuunattiin pari muutakin yksityiskohtaa.  Tyhjemmästäkin nyt voi syyn nyhjästä, eli uudistuneen leikkipaikan kunniaksi päätettiin järjestää PIHAJUHLAT!

Nyyttärimeiningillä koristeltiin piha ja katettiin pöytään kahvia, teetä ja monenlaista pientä purtavaa kaikille naapureille. Tekasin tutun ja turvallisen Brita-kakun uudella twistillä, eli lemon curdilla ja lakritsijauheella.

Ohjelmaakin oli. Ensin tietysti kuplivaa laseihin ja puhe – tosin sen (5-vuotiaalle) esittäjälle iski ihan viime hetkellä ramppikuume, mutta muut pelastivat tilanteen :). Siitä oli pakko yhteistuumin siirtyä nauttimaan hetkeksi herkkupöydän antimista, sillä keskittyminen ohjeiden kuunteluun on 3-8 -vuotiailla olematonta, jos vieressä on PILLITIKKAREITA! Jee!

Sopivassa sokerinousuhumalassa aloitettiin olympialaiset:

  • Käpyjen keräys ämpäreihin, aikaa 2 minuuttia. Eniten käpyjä, eniten pisteitä.
  • Käpyjen heitto. Jokaisella 5 yritystä=5 käpyä, isommista ämpäreistä vähemmän pisteitä ja pienemmistä enemmän.
  • Kananmunan kuljetus (pienemmillä lusikka kädessä ja isommilla suussa). Viimeistään tässä vaiheessa lopetettiin pisteiden laskeminen, sillä KAIKKI ovat voittajia!
  • Temppurata, jossa mm. käpyjen heitto leikkimökin ikkuna-aukosta sisään, yhdellä jalalla hyppiminen laattoja pitkin, penkille nousu, hyppy alas, juoksua pihamaalle piirrettyä mutkittelevaa viivaa pitkin, lasten krokettipelillä yhden pallon lyönti, laudanpätkistä kasattu tasapainottelurata, halkojen yli loikkiminen ja mölkkykeilaus jalkapallolla.
  • Aarteenmetsästys kartan kanssa. Piirsin vapaalla kädellä (mittasuhteet vähän mitä sattuun) kartan meidän piha-alueesta, johon merkkasin piilopaikat ja kävin jo aamulla piilottamassa suklaakultarahat (aivan into pinkeenä – myönnän!). Aarteenetsintä osoittautuikin aika haastavaksi, varsinkin kun 3,5-vuotiailla ei vielä ole kovinkaan hyvää kykyä hahmottaa karttaa ja viisivuotiaalla kiire löytää suklaat HETI ;). 8-vuotiaalle tämä oli jo ihan sopiva haaste, mutta olisi kyllä pitänyt jättää kolikot selkeämmin näkyville, eikä piilottaa ränniin, penkin alle, halkopinon koloon ja ihan puskan keskelle. Noh, lopulta tästä tuli ihan kiva ”lapsi-aikuinen -aktiviteetti”.

Kiva oli ilta, ja uni maistui varmasti kaikille. Kultarahoja taisi löytyä vielä seuraavanakin päivänä… 😉

Sunnuntairetkellä Vaarniemessä

Aivan mahtava paikka! Bongattiin tämä hyvän ystävän kanssa jo viime syksynä retkipaikka.fi:stä, kun ajateltiin, että googletetaampa retkeilypaikkoja lähempää kuin Kuhankuonolta Yläneeltä (-ihana paikka sekin). Syksyn väriloistossa alkumatka oli mukavaa tasaista tallustelua, puiden ihailua ja kasvien tunnistusta. Sitä samaa se oli kyllä nytkin, kukkien nuuskimista, kivien keräilyä ja lampaiden laskemista :). Porukassamme reippaili tällä kertaa 4 aikuista ja 3 pientä sankaria (3,5 v, 1 v 4 kk ja 9 kk).

(Tuosta retkipaikan linkistä kannattaa muuten lukea lyhyttä kuvausta paikasta ja ihailla hienoja kuvia.)

Sitten syksyn oli jyrkemmälle kohtaa reittiä nyt rakennettu komeat portaat, mikä helpotti 3,5-vuotiaan kulkua ja manduca-kantajienkin käpystelyä (vaunuilla kallioille ei ole asiaa). Mutta toisaalta kantojen, kivien ja juurien yli tarpominen kävi edellisellä kerralla seikkailusta…!

Sykkeet saatiin nousemaan harppomalla lukematon määrä juuri niitä portaita polttopuut kourassamme ja eväät repussa. Lintutornista saatiin ihastella komeita maisemia Turun ja Kaarinan suuntaan, sekä merelle. Laavulla edellisen yön yöpyneet väittivät kuulleensa karhun (?!?), mikä lisäsi seikkailun tunnetta pieniin (ja isoihinkin) makkaranpaistajiin! Laavulla viriteltiin uudestaan juuri sammunut nuotio ja porukkaa tuli paikalle lisääkin evästelemään ja nauttimaan kivasta ilmasta. Kävelymatkaa parkkipaikalta laavulta tulee parisen kilometriä, jonka Helmi jaksoi reippaasti kävellä, kun perillä palkintona odotti makkaraa, pullaa ja mehua. Rintareppuilijat torkkuivat, ihastelivat maisemia ja osallistuivat evästalkoisiin kallioilla istuskellen ja konttaillen. Siisti puucee löytyy laavun takaa, polttopuut tulee kantaa mukanaan vajasta, joka löytyy alempaa reitiltä, ennen portaita.

Tällä kertaa palattiin samoja jälkiä takaisin autolle, vaikka pienen rinkulareitinkin voisi siellä kiertää. Seuraavan kerran lienee myös syytä ottaa mukaan Kaarinan Alppilan suunnistuskartta ja etsiä paikalta kiintorasteja!

Radek sai retkestä aikaan pienen, kivan videonkin:

Gluteenittomia jauhoseoskokeiluja

Ruokavajakkien iloksi kauppojen hyllyiltä löytyy melkein päivittäin uusia tuotteita erikoisruokavalioille. Onni on myös ollut huomata, että varsinkin isommat marketit ovat koonneet kyseiset tuotteet omaksi osastokseen, jolloin on helppo silmäillä tarjontaa, eikä ravata ympäri kauppaa osastolta toiselle ja paneutua tuoteselostuksiin. Itseä luonnollisesti kiinnostaa gluteeniton tarjonta, ja uutuuksia bongaan kauppojen lisäksi seuraamalla mm. Keliakia-lehteä ja Glu.fi -facebook sivustoa. On ollut kiva huomata, että Lidl-ketju on nyt ottanut valikoimiinsa gluteenittomia tuotteita. Enää ei tarvi lähteä hakemaan sitä kauraryynipakettia viereisestä marketista 🙂

Olen itse ollut huono ostamaan valmisjauhoseoksia, osittain hinnan vuoksi. Nyt on kuitenkin viime aikoina tullut testattua muutamaakin sorttia.

Viime syksynä omenoiden sesonkiaikaan tein OMENAPIIRAKAN Vuohelan Herkun/Farina piirakkapohjaseoksesta. Koostumus oli oikein hyvä, mehevä ja kasassa pysyvä. Mutta pyöreään vuokaan tehdessä minun makuun pohjaa oli liikaa täytteeseen nähden (olisi pitänyt laittaa rutkasti enemmän OMENAA ja rahkaa ja tehdä irtopohjavuokaan).

dscf4699

dscf4728

Muutamaan otteeseen on kokeiltu myös Vuohelan Herkun/Farina pulla- ja munkkiseosta. Munkeista tuli aivan mahtavia (kiitos Susanna) ja niitä on tehty pariinkin otteeseen, myös vapun jälkeen…!

Lapsille PIKKUmunkkeja, saa syödä monta 😉

Samaisen jauhoseoksen korvapuusteista saatiin ystävän kanssa aikaan superpieniä, mutta maukkaita. Ja uudella testikierroksella pyöreät pullatkin jalostuivat oikein muheviksi ja koossapysyviksi!

Leipäosastolta olen jo usein tehnyt Semperin Grov Mixillä vuokaleipää, joka on ihan ok. Ohje on helppo: 4 dl kädenlämpöistä nestettä, 0,5 dl öljyä, suolaa (ja yrttimaustetta), 50 g hiivaa ja yksi paketti Grov mixiä. Liota hiiva nesteeseen ja lisää mausteet ja jauhot. Vatkaa sähkövatkaimen kiemuroilla sen aikaa kun jaksat ja laita öljyttyyn vuokaan nousemaan n. 20 minuutiksi. Paista 225 asteessa n. 30 minuuttia.

Nyt testasin myös Lidlin tumman jauhoseoksen ja hyvä tuli siitäkin 🙂

dscf4737

dscf4741

Vuohelan Herkun pizzapohjaseos onkin testattu jo aiemmin onnistuneesti.

Ja aina voi tehä ihte… 😉

Tuoreena ja uunin lämpimänä leipä on aina ihan parasta! Loput kannattaa siivuttaa ja laittaa saman tien pakastimeen. Gluteenittomalla leivällä on taipumus kuivahtaa todella nopeasti. Leivänpaahtimessa siivuja voi ”virittää”, mutta muistathan, että keliaakikon leipiä ei sitten voi paahtaa samassa paahtimessa normileipien kanssa. Kuten ei myöskään voi tarjota samoja voita/levitteitä, joista on voideltu normileipiä. Leikkuulaudatkin ja tarjoiluastiat on muruvaaran takia oltava keliaakikoille omat!

Onneksi on keksitty paahdinpussit 🙂 Minä yleensä sulatan viipaloidut leivät paahtimessa (pussissa), kun mikro ei oikein kohtele leipiä hyvin ja harvoin olisin ennakoinut ja ottanut leivän sulamaan ennen kuin nälkä iskee…

Omenalätyt (gluteeniton, mahd. maidoton)

Lätyt saa pientä piristystä kun raastat joukkoon omenaa ja ripautat sekaan pikkusen kanelia. Uskaliaimmat voivat kokeilla myös esim. kardemummaa 😉 Anna joka tapauksessa taikinan turvota kunnolla ennen paistamista. Ellet omista lättypannua (kuten minä), paista ensin koelätty, ja jos se leviää hervottomasti, lisää vielä jauhoja. Taikka sitten annat mennä helpommalla ja paistat ihan ison pannun kokoisia normaaliplettuja! Omasta mielestä nää pienet on kivempia, ja niitä saa syödä enemmän!

5 dl maitoa (tai kauramaitoa)
2 kananmunaa
1 iso omena karkeasti raastettuna
2,5 dl kaurajauhoja
2,5 dl gluteenitonta jauhoseosta
ripaus leivinjauhetta
vajaa 1 tl suolaa
vajaa 1 tl kanelia
ripaus sokeria tai hunajaa

paistamiseen voita tai öljyä

Sekoita kaikki taikinan aineet vatkaten, ja anna turvota ainakin tunnin verran. Paista öljyssä tai voissa ja tarjoa tuoreena hillon ja vaikka tomusokerin kanssa. Taikina säilyy myös seuraavaan päivään jääkaapissa, jos haluat paistaa osan myöhemmin.